Yllättäen olenkin tässä pisteessä. Nimittäin lähtövalmiina lentokentällä.
Aika on kulunut ihan luvattoman nopeasti töiden parissa, enkä ollut paljoakaan ehtiny miettiä lähdön hetkeä tai millaisia fiiliksiä se lopulta mussa herättää.
Tänään kohtasin vaikeimman hetken eli omasta kaupungista lähtemisen. Luulin parhaiden kavereiden hyvästelyn olleen pahin mahdollinen hetki, mutta voin todeta olleeni väärässä. Lähtö tuntui yllättävän vaikealta, mutta muutaman kymmenen kilometrin päässä kotikaupungin rajalta tilanne lopulta helpottui.
Nyt olen erittäin ajoissa kentällä, ruumalaukkujen mentyä siististi läpi sekä turvatarkastuksen oltua ohi muutamassa minuutissa. Olen jo hajottanut puhelimeni ensimmäisen suojalasin (
Wish me luck.